Tämänkertainen ratamestarointi tuli minulle hieman kuin ”roska silmään”, yht’äkkiä ja yllättäen n 2 viikkoa ennen tapahtumaa. Vielä tuolloin pari viikkoa sitten tapahtumalle ei ollut ratamestaria löytynyt joten tarjouduin sitten hommaan. Aluehan on minulle melko tuttua, mm. karttaa olen siellä ajantasaistanut vuosien varrella useampaan otteeseen.
Myöhäisestä aloituksesta johtuen radat valmistuvat hieman totuttua myöhemmin, yleensä tavoitteenani on että tapahtumaa edeltävänä viikonloppuna ei olisi enää jäljellä kuin rastien vienti ja kenties vielä viimeiset päivitykset karttaan sekä ratatiedoston tulostuskuntoon viimeistely. Hieman jännitti myös ajan riittäminen mahdollisille karttapäivityksille, niitähän tuntuu riittävän kaikkialla riehuvien metsäkoneiden ja raivaussahojen myötä. Aikatauluongelmia on aiheuttanut myös perheen autojen tiukka varaustilanne ja uskokaa tai älkää, ratamestarin elämään mahtuu myös pieni siivu muutakin elämää kuin suunnistusta. Vertailun vuoksi, Karhuvuoren 26.4. Rannikkorasteja ratamestaroidessani A-radan esiversion kävin juoksemassa jo uudenvuodenpäivänä. Jonkin verran olen myös harrastanut lenkkeilyä ja ratojen suunnittelua vähemmän käytetyille alueille ja näitä on parhaassa tapauksessa pystynyt käyttämään kuntorastiratojen pohjana. Ehkäpä joskus pääsemme siis suunnistamaan tänne: http://imgur.com/tEa4Nlo Tänne taas en soisi pahimman vihamiehenikään eksyvän: http://imgur.com/dFMbomF
Heinlahden maastoon ei mitään valmista hahmotelmaa ollut valmiina, mutta tästäkin huolimatta, näyttää siltä että ensi tiistaina pääsemme kuin pääsemmekin suunnistamaan normaalisti. Itse asiassa olen aika tyytyväinen tämänhetkiseen tilanteeseen. Ratoja olen pyöritellyt koneella pari tuntia ja metsässäkin on tarvottu 2,5 tuntia. Minulla on tapana suunnitella, em. kuntoiluharrastuksestakin johtuen ja toisin kuin ratamestarikursseilla neuvotaan, ensin A-rata jonka käyn sitten juoksemassa. Toki ennen maastokäyntiä hahmottelin muutkin radat. Pyrin välttämään lyhyen ratojen muodostamista vain A-radasta lyhentäen, näin vältytään jonossa juoksemiselta ja ratoihin saadaan matkojen lisäksi eroja myös vaatimustasossa. D-rata piti tälläkin kertaa suunnitella aivan omana kokonaisuutenaan.
A-ratahahmotelman kierrettyäni sainkin hyvän kokonaiskuvan koko maastoalueesta ja käytyä matkan varrella useimmat suunnitellut rastipisteet. Myös päivitystä kaipaavat kohdat löytyvät yleensä tällä reissulla, niin nytkin. Metsäkäynti yllättikin erittäin positiivisesti. Maasto näyttää lähes täysin välttyneen metsänhoitotoimenpiteiltä. Yleensä tällaiseen herkkumaastoon törmätessä moottorisaha on jo suunnilleen käynissä jossain lähistöllä, suosittelenkin rientämään paikalle nauttimaan metsäsuunnistuksesta ja hienoista rantakallioista vielä kun se on mahdollista.
Ensimmäisellä maastokäynnillä löytyneitä kartan päivitystarpeita
Hakkuujätettä maastossa on kenties totuttua vähemmän
Maastokäynnin perusteella pari rastinpaikkaa piti muuttaa. Yhden rastipisteen kohta maastossa oli hieman epämääräinen ja rastipiste ei ollut niin yksiselitteinen kuin kartalta näytti. Läheltä löytyi korvaava rastipiste, ja mielestäni hieno rastiväli saatiin jotenkin pelastettua. Toinen oli niin rikkonaisella ja kivisellä kalliolla ja käytössä myös C-radalla, joten sen päätin siirtää hieman helppokulkuisempaan paikkaan. C-radalle laitoin tähän tähän kohtaan lopulta aivan uuden rastin. Myös B-radalla muuttui yksi rasti maastokäynnin jälkeen ja yhden rastipisteen lisäsin vielä.
Nyt viikonlopun aikana käyn vielä hieman karttaa päivittämässä ja tuon B-radan lisätyn rastipisteen tarkistamassa. Sunnuntaina aloitan myös rastien viennin maastoon. Hieman mietittävää on vielä myös ratojen maalin sijoitelussa. Paikalla aiemmin käyneethän muistavat tapahtumakeskuksena toimivan Heinlahden veneveistämön lähialueen olevan varsin pusikkoista. No eiköhän sieltä joku kuljettava reitti löydy. Tästä, radoista ja mm. ”kumikaapeleista puskissa” lisää viimeistään maanantaina kun lopulliset viilaukset ratoihin saan tehtyä.
Kokkovuori löytyy täältäkin ja pisin rata siellä käy myös kääntymässä. Kuvassa pronssikautinen hautaröykkiö. B-radan kiertäjät joutuvat tyytymään tähän, kartoittamiseen ja suunnistamiseenkin liittyvään, historialliseen jäänteeseen: http://preview.tinyurl.com/struuvee
Ratamestari Mika Kilpinen
